Terrorismia vai toisiamme vastaan?22.03.2016 ”Toivoisin että omien rasististen päämäärien ajamisessa jätettäisiin sentään edes lapset ja vainajat rauhaan.” Voi herran jestas miten tekopyhä lause. Oman sädekehän kiillotusta. Kylläpäs olenkin nyt hyvä ihminen kun sanoin noin. Itsestään selvääkin, kaiken lisäksi. Paitsi että ei ole. Tuo lause pitää tosiaan sanoa tänä päivänä ääneen. Ja sanon. En tiedä kyllästyvätkö ystäväni ja seuraajani lukemaan näitä kirjoituksiani, joissa usein toistuu sama teema - kaikenlaisen vihapuheen vastustaminen. Mutta aivan sama. Elämme maailmassa, johon mahtuu meteliä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja niille kaikkein vastenmielisimmillekin ajatuksille ja ideologioille löytyy niin paljon kanavia, että pieni vähemmistö (tähän jaksan edelleen uskoa) pystyy pitämään niin paljon meteliä, että joku voi pian luulla sen olevan enemmistö. Siksi on tärkeää olla vaikenematta. ”Tolkun ihminen, turpa kiinni” tai joku vastaava teksti sai omassakin FB-feedissäni paljon jakoja ja tykkäyksiä jokin aika sitten. En pidä. Vaikka moni muukin on näistä asioista kirjoittanut ja paljon paremminkin, kuin itse kirjoitan. Brysselissä tapahtui tänä aamuna sarja järkyttäviä terrori-iskuja. Liippasivat aika läheltä, ystäväni oli kyseisellä lentokentällä kyseiseen aikaan ja niitä ystäviä, jotka käyttävät Brysselin metroa päivittäin, on paljon. Eikä siitä montaa kuukautta ole, kun itse samaisella kentällä istuskelin. Ei mennyt tuntiakaan, kun netti täyttyi rasistisesta riemusta ja rajat kiinni - sloganeista. Jotenkin tämäkin asia saatiin liittymään Rasismin vastaiseen viikkoon ja EU:n maahanmuuttopolitiikkaan. Maahanmuuttokeskustelussa on usein vaadittu nostamaan käsi pystyyn virheen merkiksi. Teen sen edelleen mielelläni. Minä olen tehnyt pahan virheen. Vielä muutama vuosi sitten kuvittelin, että rasismi ei Suomessa ole kovinkaan laajamittainen ilmiö. Sitä näkevät ensisijaisesti ne, jotka itse hyötyvät siitä, että sitä esiintyy. Rasismikortin heiluttelulla oikeutetaan omaa idioottimaista käytöstä. Rasismi on toki tuomittavaa, mutta ei sitä niin kauheasti enää esiinny. Kehitys kehittyy. Näin kuvittelin. Olin sinisilmäinen hölmö. Elin kuplassa. Pyydän anteeksi naiiviuttani ja nostan käden pystyyn virheen merkiksi. En vieläkään tiedä kuinka paljon tänä päivänä esiintyvästä rasismista on tuon ajan jälkeen syntynyttä ja kuinka paljon sellaista, jota on aina pinnan alla ollut, mutta josta nyt on tullut yhä enemmän arkipäivää. Rasismin ja kaikenlaisen vihapuheen yleistyminen on tapahtunut samaan aikaan kuin Perussuomalaisten kannatuksen nousu. Liittyvätkö ne toisiinsa? Kumpuaako siis Perussuomalaisten kannatus rasismista vai päinvastoin? Sairastaako Suomi vain henkistä norovirusta, jonka tuottaa nyt kerralla kaiken tuon verbaalisen oksennuksen ja ulosteen, mutta sen jälkeen alkaa puhdistautuminen ja tervehtyminen? Mutta hyödyttääkö syyllisten etsintä lopulta ketään? Ratkaiseeko se mitään? Rasismia ei pidä sallia. Eikä hyväksyä, edes hiljaisesti. Kuten ei muutakaan vihapuhetta. Lasten ja vainajien hyödyntäminen oman vastenmielisen ideologian edistämiseen on jotain niin alhaista, että sen kuvaileminen on vaikeaa ilman että alentuu samalle tasolle kuin nuo kommentit. Mutta ylipäätään haluan jälleen muistuttaa, että tämänaamuisilla tapahtumilla ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa. Ei ihmisrodun, jota oletetut tekijät edustavat. Ei kielen, jota puhuivat. Ei ravinnon, jota syövät tai eivät syö. Eikä lopulta edes uskonnon, vaikka niiden varjolla maailmassa tehdään paljon tuomittavia tekoja. Eurooppaa ravistelleissa terrori-iskuissa on kysymys terrorismista. Ääri-ilmiöstä. Siitä väkivaltaisesta ideologiasta, jota moni Eurooppaan juuri pakenee. Ja sitä vastaan meidän pitää taistella, ei sen viattomia uhreja. Eikä toisiamme. Äitini lähtee ensi viikolla reissuun. Kun koriskausi (toivottavasti kuitenkin vasta toukokuussa) päättyy, lähden itsekin. Vähän kävi tuossa mielessä, että kuinkahan turvallista se mahtaa olla. Se on inhimillistä. Muistutin itseäni kuitenkin, että terrorismi tulee latinan sanasta terror, pelko, ja sen tehtävä on synnyttää pelkoa. Totta hemmetissä lähden reissuun. Terroristit saivat tänäänkin tahtonsa läpi jos: - pelon ilmapiiri voittaa ja halvaannuttaa Euroopan toimintakyvyn - länsimaihin syntyy sellainen islaminuskon vastainen ilmapiiri, joka ruokkii heidän kannatustaan - Eurooppa hajoaa sisältäpäin keskinäisiin ristiriitoihinsa - konflikteja järjestöjen syntysijoilla ei vieläkään ratkaista ja kaoottinen ilmapiiri jatkuu Puolueeni Kokoomus istuu tälläkin hetkellä hallituksessa. Joukkueurheilutaustaisena ihmisenä en ikinä haluaisi lähteä kritisoimaan joukkueessani tehtyjä ratkaisuja julkisesti. Joitakin hallituksen epämiellyttäviäkin päätöksiä ja kompromisseja pitää siis vain sietää ja sitä paitsi monet niistä ovat olleet mielestäni välttämättömiä, ymmärrettäviä ja julkista kuvaansa parempia. Jos oppositio kantaisi tässä maassa jonkinlaista yhteiskuntavastuuta eikä juoksisi gallupien ja halpojen irtopisteiden perässä vastakkainasetteluja rakennellen, moni asia voisi näyttää erilaiselta. Suurempi ongelma ovat päätökset, joita ei ole tehty. Mutta yhtä päätöstä en tule ikinä tajuamaan: Kansainvälisestä yhteistyöstä leikkaamista. Siitä työstä, jolla rapautetaan pohjaa äärijärjestöjen nousulta ja sen myötä terrorismilta. Kun Nobel-palkitun presidenttimme Martti Ahtisaaren johtamalta CMI-järjestöltä viedään rahoitusta samaan aikaan kun puhutaan siitä, että ongelmat pitäisi ratkaista niiden syntysijoilla, ei ainakaan minkäänlaisen järjen ja logiikan kanssa olla tekemisissä. Ja sama pätee myös kehitysapuun. Sen muodoista ja käytänteistä voidaan keskustella, mutta siitä leikkaamalla maailmasta ei tehdä ainakaan parempaa paikkaa. Ääriainekset saavat kannatuksensa kurjuudesta ja toivottomuudesta ja kukoistavat konfliktien hajottamissa maissa. Osanottoni ja surunvalitteluni kaikille, joita Brysselin järkyttävät tapahtumat ovat koskettaneet. Paras tapa kunnioittaa uhrien muistoa, on pyrkiä kaikin tavoin estämään vastaavaa tapahtumasta uudelleen. Ja se tapahtuu toimimalla yhdessä ja juuri niin, kuin terroristit eivät haluaisi. Ei päinvastoin. |
