Vuosi 2023 - välimallin vuosi?

31.12.2023

Perinteisen vuosikatsauksen aika. Vähän viime tippaan jäi ja haastavaa oli aikaa tämän kirjoittamiselle löytää – mikä oikeastaan kuvaa vuotta aika hyvin.

Kalenteri on taas kasvavassa määrin täyttynyt. Toki olen yrittänyt aina silloin tällöin kysyä itseltäni niitä kysymyksiä, joita työterveyspsykologi vuosi sitten käski, eli: 1) Täyttyykö kalenteri asioista joista pidän ja 2) Näkyvätkö asiat, joihin aikaa käytän, myös pankkitilillä. Jälkimmäisen osalta olen yrittänyt vähitellen päästä edes kohti nollatulosta, karsien edes muutamia asioita, joihin käyttää aikaa ja työpanosta ja joutua päälle vielä maksamaan siitä. Mitä taas tulee asioihin, joista pidän, niin… no, kaikesta ei aina tarvitse pitää eikä tekemisen mielekkyyden mittari ole aina se, miltä kullakin hetkellä tuntuu. Tulos mitataan monesti vasta paljon myöhemmin.

Näkyyhän se reilusti yli viidenkymmenen vuoden ikä jo erilaisina terveyskremppoina, mutta onneksi mitään vakavaa ei tänä vuonna ole ilmennyt, vaan ennemminkin suljettu pois. Mutta näkyy myös ajoittaisina peruutuspeiliin katsomisina ja pohdintoina siitä, mihin sitä on elämänsä käyttänyt. Olivatko kaikki valinnat lopulta oikeita? Eivät varmasti. Olivatko ne kuitenkin sen arvoisia? Tuskinpa, ainakaan kaikki.

Siviilityönäni olen siis toiminut tänäkin vuonna Pispalan koulun rehtorina. Hain syksyllä Tampereen liikunta- ja nuorisojohtajaksi, mutta en lopulta päässyt edes soveltuvuusarviointiin. Se vähän yllätti, mutta tehtävässä jatkaa erinomaisen hyvä tekijä eikä minulla ainakaan tietääkseni ole minkäänlaista työntöä Pispalasta poiskaan, rakas paikka jossa mielelläni jatkan. Kaikella on tarkoitus.

Omistin joulujuhlapuheeni presidentti Ahtisaaren muistolle ja elämäntyölle. Kertasin hänen keskeisimpiä johtoajatuksiaan ja niiden merkitystä päivittäisessä koulutyössä.

Politiikan puolella olen toiminut Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtajana ja jatkan tehtävässä myös tulevana vuonna. Olen myös mm. Tampereen kaupungin varavaltuutettu, Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän jäsen, kaupunginhallituksen ja konsernijaoston varajäsen, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtaja, elinvoima- ja osaamislautakunnan varajäsen ja kutsuntalautakunnan jäsen. Lista hieman muuttui kesäkuussa, mutta toiveideni mukaiseen suuntaan. Pirkanmaalla olen maakunnan yhteistyöryhmän MYR:n varajäsen sekä Pirkanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen ja edelleen myös puoluevaltuuston jäsen yhtenä Pirkanmaan edustajista.

Kutsuntalautakunta on edelleen sellainen luottamustoimi, josta kynsin ja hampain pidän kiinni, vaikka olen tehtävässä jo kuuden vuoden ajan toiminut. Siinä toimitaan yleensäkin pitkään ja kokemuksesta on hyötyä. Antoisa ja tärkeä näköalapaikka kuntapoliitikolle ja nuorison kanssa työskentelevälle.

Politiikassa toimiminen on tuonut omat haasteensa myös ihan vain sosiaaliseen elämään. Maahan saatiin uusi hallitus, joka toteuttaa sellaisia merkittäviä uudistuksia, joille erilaisten maan taloudellista tilaa kuvaavien tilastojen perusteella olisi ollut tarvetta jo kauan sitten ja kilpailijamaissamme ne on jo tehtykin. Harvat niistä ovat kovin mukavia ja varmaan löytyy yksittäisiä hallitusohjelman kohtia, joista voi olla montaa mieltä, mutta isossa kuvassa olen enemmän kuin tyytyväinen, että meillä on nyt hallitus joka tekee hartiavoimin töitä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja erittäin huolestuttavaan jamaan ajautuneen valtiontaloutemme pelastamiseksi.

Itse olen aina pyrkinyt, niin politiikassa kuin muutenkin, ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Olen aina hämmästellyt joidenkin ihmisten kykyä tehdä toisesta ihmisestä puoluekannan, yksittäisen mielipiteen tai vaikkapa twiitin perusteella kaikenkattavia johtopäätöksiä siitä, kuinka hirveä ihminen tämä on. On kuitenkin pakko todeta, että vuonna 2023 on ollut vaikeaa ymmärtää:

-        Ihmisiä, joiden mielestä heidän tulee saada määrätä ainoat yhteiskunnassa sallitut näkemykset ja syyttää sen jälkeen heidän kanssaan eri tavoin ajattelevia fasismista.

-        Ihmisiä, jotka levittävät somessa ja kaduilla vapaaehtoisesti täysin samaa narratiivia Suomesta, jota Putin vuosia rakensi parhaillaan ”denatsifioimastaan” Ukrainasta.

-        Ihmisiä, joiden mielestä hyvinvointivaltio voidaan turvata rahoittamalla sen palvelut jatkossakin velaksi.

-        Ihmisiä, jotka puolustavat terroristijärjestö Hamasin toimia.

Erilaisia sosiaalisia suhteita on vuoden aikana valitettavasti mennyt poikki, puolin ja toisin.

Venäjän raakaa ja täysin puolustelematonta hyökkäyssotaa tukevia vatnikkeja ei onneksi tuttavapiirissäni juuri ole ollut, tai sitten he ovat sieltä vapaaehtoisesti poistuneet. Slava Ukraini, edelleen.

Koripallon puolella palasin valmennushommiin Sami Toiviaisen rekrytoitua allekirjoittaneen toimimaan pari-kolme kertaa viikossa YMCA Tampere KU:n U17-poikien apuvalmentajana. Hieman erilainen tapa olla mukana lajin parissa ja tehdä nuorisotyötä, autan poikia sen mukaan kuin suinkin pystyn. Koris on hienoa. Käväisin vuoden aikana kahdesti myös Zalgirio Arenalla Kaunasissa varmistamassa asian. Kolme Euroliigan ottelua näin.

Bändissä olen soittanut ja ahkerasti erilaista yhdistystoimintaa harjoittanut. Niistä ei uutta, joskin tehtävät yhdistyspuolella pääsääntöisesti kehittyneet vaativampaan suuntaan. Parhaani mukaan olen yrittänyt hoitaa.

Vielä tähän loppuun oli tarkoitus listata ihan ikääntyvän henkilön oman muistin tueksi muutamia yksittäisiä mieleen jääneitä tapahtumia vuoden eri kuukausilta. Mielenkiinnolla odotin itsekin, mitä on luvassa. Sitten aloin selata vuoden valokuvia ja somepäivityksiä ja tulin siihen tulokseen, että ei siellä kyllä ole juuri mitään mikä kiinnostaisi ketään millään tavoin. Säästän siis lukijat siltä ja pidän kuvat ja muistot tallella itselläni.

Yhden kohokohdan nostan: Matkustin varta vasten Helsinkiin kesällä katsomaan, kun Yhdysvaltain presidentti ensimmäistä kertaa vieraili Suomessa, joka on puolustusliitto NATO:n jäsen. Oli hienoa. Paljon historiaa vilisi silmissä ja mielen valtasi huomattavasti levollisempi olo turvallisuuden suhteen. Se kun on kuitenkin se ykkösjuttu tässä, jotta meillä voisi olla yhtään mitään muutakaan - vaikkei välttämättä enää niin se oma, mutta noiden seuraavien sukupolvien turvallisuus. Että rauhassa saisivat elää.

Uusi vuosi tuo paritkin vaalit, heti tammikuussa valitaan jo maalle uutta presidenttiä. Taidankin heti tämän kirjoitettuani varata pari vuoroa Keskustorin vaalikahvila Stubbilasta. Kesäkuussa EU-vaaleja seuraavana viikonloppuna on puoluekokous Tampereella, pyrimme järjestönä näyttämään kokoomuslaisille Tamperetta ja tamperelaisille kokoomusta parhaalla mahdollisella tavalla. Ja horisontissa siintävät jo seuraavat kuntavaalit 13.4.2025, niiden eteen tehdään töitä jo nyt.

Mitä tulee muuhun elämään kuin politiikkaan, hienoja juttuja on vireillä. Yksi koulumaailmaan sijoittuva päästään toivottavasti julkistamaan jo heti tammikuun alussa ja toteuttamaankin kuun viimeisellä kokonaisella viikolla. Ja keväällä, jos universumi suo, päästään toivottavasti kertomaan myös yhdestä isoimmista ja hienoimmista jutuista mitä tähän mennessä olen saanut tällä pallolla ja tässä kaupungissa tehdä, aika näyttää onko se sitä myös muiden mielestä.

Aika monta koripalloharjoitusta ja -otteluakin on edessä.

Ja ennen kaikkea sitä tärkeintä, eli seurata yhden viisivuotiaan pikkutyypin kasvua ja kehitystä ja pyrkiä itsekin vaikuttamaan siihen jollakin, mielellään positiivisella, tavalla. Erilaisia, mutta aina kallisarvoisia yhteisiä hetkiä on toivottavasti luvassa paljon. Pikkutyyppi on tosiaan jo viskari ja viimeistä vuotta päiväkodissa, missä kieltämättä on myös puolensa. Syksyllä kutsuu eskari.

Tavoite olisi myös, että pystyisi taas ensi vuonna tuomaan jonkun ihmisen elämään joskus jotakin positiivista. Yritin tämänkin tekstin kirjoittaa niin, ettei tuloksena olisi samanlainen valitusvirsi, kuin mitä nämä ovat turhan usein olleet.

Erityisen iso kiitos kaikille, jotka ovat sitä kovasti kaivattua positiivista energiaa omaan elämääni kuluneena vuonna tuoneet. Kotona tuli kaikki mahdolliset laitteet alkuvuodesta vaihdettua energiatehokkaampiin, mutta mitä tulee ihmisten väliseen positiiviseen energiaan, sen tuotannon toivon säilyvän maksimaalisen suurena jälleen vuonna 2024. Negatiivista energiaa kun syntyy ja riittää ihan itsestäänkin.

Voikaa hyvin, pysykää terveinä ja eläkää rauhassa. Mahdollisimman onnellista uutta vuotta kaikille.

Ipe

01.06.2024Lähtöjuhlapuhe Pispalan koulussa 1.6.2024
30.05.2024Kevätjuhlapuhe Pispalan koulussa 30.5.2024
31.12.2023Vuosi 2023 - välimallin vuosi?
18.11.2023Entisen oppilaan puhe Hyhkyn koulun 120-vuotisjuhlassa 18.11.2023
13.11.2023Pitämättä jäänyt puheenvuoro budjettivaltuustossa 13.11.2023
29.06.2023Osapäivänatsi?
20.06.2023Ilon ja onnen päivä? PM Petteri Orpon hallitus 20.6.2023-
01.06.2023Kevätjuhlapuhe 1.6.2023
01.05.2023Avaussanat Tampereen Porvarillisessa Vapussa 1.5.2023
31.12.20222022 - parhaani tein ja se ei riittänyt

Siirry arkistoon »