Sivistystä ja elämänlaatua myös 2013-

Tulin siis tammikuun lopussa valituksi Tampereen kaupungin sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan jäseneksi. Toimikausi on tällä erää 2 vuotta. Lautakunnan puheenjohtajana toimii apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja sen muut jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen löydät täältä. Esittelijänä lautakunnan asioissa toimii tilaajapäällikkö Lauri Savisaari. Lautakunta on seudullinen, Ylöjärven kaupungin edustaja on paikalla kun käsitellään vuoden 2013 alussa aloittaneen yhteisen kansalaisopistomme asioita.

Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan kautta kulkee rahaa suhteellisen vähän, vähiten kaikista kaupungin tilaajalautakunnista. Vajaan 80 miljoonan euron vuotuinen potti on kaupungin budjetista vain noin 7 prosenttia. Vaikuttavuus ulottuu toivottavasti kuitenkin myös monen muun lautakunnan toimialueelle - jos hoidamme hommamme hyvin, edistämme myös terveyttä ja toimintakykyä sekä tarjoamme palveluja myös ikäihmisille, lapsille ja nuorille.

Viidesosa budjetistamme, reilut 15 miljoonaa euroa, käytetään erilaisiin avustuksiin. Summa pitää sisällään myös Tampere-talon vuokran. Loput rahat käytetään kulttuurin, sivistyksen ja muiden elämänlaatupalveluiden kuten liikunnan edistämiseen. Koska kuntalaisten elämänlaadussa kaikki vaikuttaa viime kädessä kaikkeen, en tietenkään itsekään halua olla ruokkimassa vastakkainasettelua liikunnan ja kulttuurin välille. Molempia tarvitaan.

SIVELA tilaa siis vuosittain Tampereen kaupungille palveluita kymmeniltä eri toimijoilta, mutta valtaosan kuitenkin kaupungin omalta palvelutuotannolta. Pyöritämme sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen lisäksi kirjastoja (pääkirjasto Metso, alue- ja lähikirjastot sekä kirjastoautot), museoita, vapaata sivistystyötä, tuemme teattereita, kulttuuritiloja, konsertteja ja tapahtumia. Koululaisille on tarjolla niin liikunta-, musiikki-, media- kuin taidekasvatustakin. Koko vuosisuunnitelmamme tälle kalenterivuodelle löytyy liitteenä helmikuun kokouksen (28.2.) esityslistasta, jonka löydät - kaikkien muiden kaupungin luottamuselinten esityslistojen ja pöytäkirjojen tavoin - täältä.

Lista esimerkiksi Tampereella toimivista museoista on vaikuttava: Tampereen taidemuseo, Sara Hildenin taidemuseo, Amurin työläismuseo, Vapriikki, nukke- ja pukumuseo, luonnontieteellinen museo, jääkiekkomuseo, kivimuseo, Rupriikki, Muumilaakso sekä lisäksi Pirkanmaan alue- ja taidemuseo ja useita yksityisiä museoita, joita SIVELA avustaa. Kuten vapaassa sivistystyössäkin, osassa näistä avustus tarjotaan tilojen muodossa.

Liikuntapalvelujen ylläpitämään palveluverkkoon kuuluu neljä jäähallia, neljä uimahallia, seitsemän sisäliikuntahallia, 80 koulujen liikuntatilaa, Kaupin urheilupuisto, Tampereen stadion, seitsemän urheilu- ja palloilukenttää, yksitoista ulkoilu- ja leirintäaluetta sekä noin 200 kilometriä ulkoilu- ja latureitistöä, joista valaistua noin 80 kilometriä. Lisäksi palveluverkkoon kuuluvat mm. Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus, Hervannan hyppyrimäki, Hervannan ja Mustavuoren laskettelurinteet, Kaukajärven soutu- ja melontastadion ja Niihaman vesiurheilukeskus. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos vastaa 34 urheilukentän ja luistinradan, 31 uimarannan tai paikan sekä 9 talviuintipaikan kunnossapidosta.

Julkinen talous elää vaikeita aikoja, ja myös sivistys- ja elämänlaatupalveluihin kohdistuu säästöpaineita. Jotta voimme säilyttää edes nykyisen palvelutasomme, asioiden toteuttamiseen täytyy välillä etsiä uusia luovia tapoja. Joistakin palvelumuodoista on pakko luopuakin, listalla ovat tällä hetkellä ainakin kaupungin omistamat leirintäalueet Ylöjärvellä ja Uudessakaupungissa.

Olen muutenkin sitä mieltä - ja samaan pitkälti tuntuisi pyrkivän myös kaupungin strategia - että valmiitakin palveluja tarvitaan ja etenkin kulttuurin puolella esimerkiksi kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeä julkinen tehtävä, mutta ennen kaikkea kaupungin roolina on olla näiden toimintojen mahdollistaja. Kuntalaisten oma aktiivisuus ja yhteisöllisyys, niin omasta liikunnasta huolehtiminen kuin muu aktiivisuus ja kansalaistoiminta pitää kuitenkin olla heistä itsestään lähtevää toimintaa, johon kaupunki luo edellytyksiä parhaansa mukaan (ja aikaa seuraten; Mustanvuoren aluelle on esimerkiksi lähitulevaisuudessa nousemassa BMX-pyöräilyyn ja alamäkiajoon tarvittavat suorituspaikat). Edellytyksiä tarvitaan toiminnalle kuntourheilusta viihdeurheiluun ja soittokämppien nurkista stadionkonsertteihin, mutta se mitä kaupungin tulee näistä itse tuottaa, on aina harkittava tarkkaan.

Kehitystä pyritään saamaan aikaan pikimmiten myös esimerkiksi seuraavissa asioissa: Kaupungin omistamien tai hallinnoimien rakennusten saaminen yhä monipuolisempaan käyttöön, avustusjärjestelmän uudistaminen, yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, palvelujen saavutettavuus eri väestöryhmille, sähköisten palvelujen lisääminen, palveluverkon kehittäminen, ennaltaehkäisevien, syrjäytymistä ehkäisevien ja toimintakykyä ylläpitävien palvelujen turvaaminen - sekä yleensäkin huomion kiinnittäminen juuri palvelun vaikuttavuuteen. Tämän mittaamiseen on kuitenkin olemassa melko vähän konkreettisia mittareita.

Sivistys- ja elämänlaatupalvelut ovat erittäin laaja toimintakenttä josta minulla on usealta eri alalta omaakin kokemusta paljon, mutta silti opin päivittäin lisää. Jos sinulla on omakohtaisten kokemustesi tai muulla perusteella lähettää minulle tietoa palveluiden toimivuudesta, palveluverkosta tai muusta lautakuntamme toimialaan liittyvästä, olen kiitollinen informaatiosta. Erityisen tervetulleita ovat uudet ideat toiminnan kehittämiseksi.

SIVELA:n edeltäjä, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kuvala sai aikoinaan Tampereella kutsumanimen kivala, koska se tarjosi kaupunkilaisille juurikin niitä palveluja, jotka tuovat heille mukanaan yhtä ja toista kivaa. Nimi on vaihtunut, mutta yhtä ja toista kivaa voimme tarjota tamperelaisille jatkossakin.

Lisäinfoa sivistys-ja elämänlaatupalveluista Tampereella löydät tarvittaessa myös täältä.