2022 - parhaani tein ja se ei riittänyt

31.12.2022

Vuosikatsauksen aika. 

Mahdollista lukijaa helpottanee tieto, etten vielä jaksa kovin kauaa koneen ääressä istua, joten yritän pitää katsauksen tiiviinä. Kuten moni on somesta huomannut, joulunvietto päättyi tapaninajeluun Acutaan, josta matka jatkui varsin pikaisesti leikkauspöydälle. Tulehtunut umpilisäke poistettiin, mikä on TAYS:issa 675 kertaa vuodessa toistettava rutiinitoimenpide, mutta tuntuu palautuminen silti ottavan aikansa. Sattumalöydöksenä löytyi lisämunuaisesta jotain epämääräistä, mikä tarkoittanee käytännössä jatkotutkimuksia kevään aikana. Voi olla hyväkin juttu, sen mitä olen googletellut niin saattaisi selittää olossa ja mielialassa tiettyjä asioita, mutta toki aina on olemassa myös se riski, että ei ole ollenkaan hyvä juttu. Aika näyttää. Uuden, huomenna aloittavan hyvinvointialueen palveluihin tulee todennäköisesti kuitenkin joka tapauksessa melko nopeasti tutustuttua.

Se fyysisestä sairaskertomuksesta. Olihan vuodessa hyvääkin. Ainakin seuraavat asiat tulevat mieleen:

+ Joka vuosi olen todennut, että eteen tulee jotain sellaista josta ei ole vuoden vaihtuessa vielä aavistustakaan. Kuten ennenkin sanottu, en ole mikään "missä näet itsesi viiden vuoden päästä"-ihminen, vaan enemmän mennään Kummelin "ei työllä, ei taidolla, ei tuskalla, ei järjellä vaan tuurilla"-hengessä. Niin kävi nytkin, eteen tuli mahdollisuus, joka ei ole vielä julkinen, mutta on tekemistä vaille valmis toteutumaan vuonna 2024 ja on yksi hienoimpia juttuja mitä olen saanut tehdä ikinä. Antaa virtaa. Ensi vuoden vuosikatsauksessa toivottavasti jo lisää.

+ Pispalan koulun remontissa päästiin siihen vaiheeseen, että koulutyö oli mahdollista syyslukukauden alusta harjulla aloittaa ja syyskuun alussa paluujuhlia viettää. Kahden päivän ajan tuntui kivalta.

+ Politiikan puolella eteen tuli kaupunginhallituksen ja konsernijaoston varajäsenyyksien myötä tähän mennessä merkittävimmät luottamustehtävät tällä 10 vuoden kunnallispoliittisella urallani. Toki varsinaiset jäsenet Jouni Markkanen (kh) ja Kalervo Kummola (koja) hoitavat tehtäviään siinä määrin tunnollisesti, että kokouksissa harvoin tarvitaan varajäsentä, mutta silloin tällöin kuitenkin ja jo pelkkä ryhmän jäsenyys on opettavaista. Vuoteen mahtui myös puoluekokous kesällä Kalajoella, ehdottomasti plusmerkkinen, yhteisöllinen tapahtuma sekin.

+ Sain tehdä Jouko Vuolteen kanssa kolme koripallon EM-kisojen ottelua YLE:n kanaville asiantuntijan roolissa. Tehtävä josta nautin ja josta toisinaan tulee positiivista palautettakin.

+ Niissä asioissa, joista vapaa-ajalla nautin, Tampere on tällä hetkellä, erityisesti Nokia Arenan ansiosta, place to be. Vaikken etenkään teatteriin ole ehtinyt yhtä usein kuin haluaisin. Areenalla on kuitenkin tullut koettua kaikenlaista unohtumatonta kaikkien aikojen parhaasta näkemästäni livekeikasta (Queen feat. Adam Lambert) Kontiolan jatkoerämaaliin game sevenissä.

+ Tärkein ja ilmeisin: Pikkutyyppi kasvaa, kehittyy ja on ihana. Itselläni ei ole asiaan juuri osuutta, mutta onhan tuota hieno seurata. Ainakin kovin rakas on. Ja yhteinen kesälomamatka oli molemmille tärkeä.

Perinteisesti on myös ollut kaikenlaista sellaista, josta on vaikea vielä sanoa kävikö lopulta hyvin vai huonosti. Ainakin hain alanvaihtoa ja laitoin paperit Koripalloliiton toimitusjohtajahakuun. Suht pitkälle pääsin, mutta en tullut valituksi. Eikä siitä sen enempää.

BC Nokia oli alkuvuodesta yhteydessä ja pyysi konsultoivaan rooliin junioripuolen taustoille. Miesten korisliigajoukkueen otteluissahan olen toiminut Näätäklubilla Pasi Heinon apuna otteluita kommentoimassa ja toisinaan vieraita haastattelemassa jo aiemminkin. Nyt syyskaudella olen mentoroinut seuran naisten joukkuetta ja valmennusta ilman virallista roolia. En tiedä onko keväänkään (syksyn ei ainakaan ole) työllä ollut mitään merkitystä kenellekään ja verottajalle tiedoksi, että koska en koe antaneeni juuri mitään, en ole myöskään laskuttanut työstä mitään. Kiitän kuitenkin BC Nokiaa lämpimästä vastaanotosta, olen nauttinut yhteisöön kuulumisesta. 

Koska mielelläni menen minne pyydetään ja missä koetaan että voisin jotenkin olla avuksi, mielelläni kävin Nokian valmennuksen koordinaatioryhmääkin sparraamassa. En itse nähnyt juurikaan rajapintaa ison yleisseuran hallitusjäsenyydellä ja koripallon erikoisseuran juniorivalmennuksen suunnitteluryhmällä, mutta ilmeisesti Pyrintö näki, koska sain toiveen vetäytyä Pyrinnön toiminnasta. Yli 25 vuoden matka kasvattajaseuran kanssa olisi voinut päättyä toisinkin, mutta ainakaan itseltäni nuo vuodet eivät ole silti pyyhkiytyneet pois, vaikka tulokset eivät aivan viime vuosina parhaat mahdolliset olleetkaan. 

Muussa järjestötoiminnassa olin mukana parhaani mukaan. Tein erilaisia tilaustöitä kun tilattiin. Paljon oli sellaista, johon tuli ihan panostettuakin, mutta johon ei ole enter-napin painamisen tai mikrofonin sulkemisen jälkeen sittemmin palattu. En osaa sanoa menikö hyvin vai huonosti.

Mitä sitten menee selkeästi miinuspuolelle?

- Sukupolvikokemuksena sairastin itsekin pääsiäisen tienoilla koronan. En tiedä liittyykö tapaukseen, mutta olen ollut sen jälkeen sairaana tai muuten puolikuntoinen huomattavasti useammin kuin ennen koronaa. 

- En oikeasti saanut aikaan mitään enkä ollut hyvä missään. Ei perustu pelkkään itsearviointiin vaan ihan palautteeseen ja tutkittuunkin tietoon. En keksi asiaa, jonka olisin hoitanut hyvin. Asiaa ei auta, että en myöskään keksi asiaa jonka hoitaisin silloisilla tiedoilla jotenkin olennaisesti toisin. 

- "Jos olet yhden ihmisen mielestä kusipää, hän on luultavasti sitä itse. Jos taas olet kaikkien mielestä kusipää, silloin luultavasti olet kusipää." (Kyösti Pöysti) Kun oma paha olo saavutti mittasuhteet, joista joutuivat muutkin epäystävällisten vastausten tms. myötä kärsimään, hain apua. Ensin psykologilta ja lopulta vähän pyytämättä ja yllätyksenä Juha Artunisä Wiskarilta, johon törmäsin Twitterissä ja josta on ollut korvaamaton apu. Kerroin somessa että nyt on pata niin jumissa ja mies niin loppu että hain ammattiapua. En tiedä oliko järkevää. Ymmärrystä tuli, mutta paljon myös sellaista ymmärrystä että nyt karsit kaiken muun kunhan vain hoidat jatkossakin tämän juuri minulle tärkeän asian ja nythän voitkin vielä enemmän panostaa siihen, kun vähän priorisoit. Joku otti heikkouden osoituksena ja painoi kahta kovemmin päälle. Tuli myös ivallisia "jos herra nyt kuitenkin tämän jaksaisi hoitaa" -tyylisiä kommentteja. Viestit maailman epäkohdista jotka eivät ole vikani ja joille en voi mitään, eivät vähentyneet yhtään.

En tiedä mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Toivon että ainakin terveyttä ja että sähkölaskuistakin selvitään vaikka tiedänkin jo valmiiksi, että vastaus työpsykologin hyvään kysymykseen "näkyykö sun ajankäyttö sun pankkitilillä" on varmasti jatkossakin ei. Voin myös luvata tekeväni jatkossakin parhaani - vaikkei se aina riitäkään ja vaikka on myös yhtä ja toista, missä välttämättä mikään ei riitä.

Analyyysia Suomen ja maailmanpolitiikan tilasta ei nyt tule. Yritän aktivoitua ottamaan kantaa kotisivuillakin aiempaa enemmän, mikä luultavasti lähestyvien, koko Suomelle erittäin tärkeiden eduskuntavaalien lähestyessä tulee tapahtumaan ilman suurempaa yritystäkin.

Täältä tähän. Ei tullut lyyristä mestariteosta, luultavasti jotain tärkeää unohtui, kokonaisuus on vähän sekava ja lisäksi negatiivissävytteinen. Eli toisaalta aivan kuten vuosi 2022.

Voikaa hyvin.

Slava Ukraini!

31.12.2023Vuosi 2023 - välimallin vuosi?
18.11.2023Entisen oppilaan puhe Hyhkyn koulun 120-vuotisjuhlassa 18.11.2023
13.11.2023Pitämättä jäänyt puheenvuoro budjettivaltuustossa 13.11.2023
29.06.2023Osapäivänatsi?
20.06.2023Ilon ja onnen päivä? PM Petteri Orpon hallitus 20.6.2023-
01.06.2023Kevätjuhlapuhe 1.6.2023
01.05.2023Avaussanat Tampereen Porvarillisessa Vapussa 1.5.2023
31.12.20222022 - parhaani tein ja se ei riittänyt
05.09.2022Rehtorin puhe Pispalan koulun paluujuhlassa 1.9.2022
09.08.2022Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa

Siirry arkistoon »