Cats Tampereella - parempi kuin Broadwaylla26.11.2017 Tuli vietettyä lauantaina hieno ilta. Ensin onnistuin lopulta hankkimaan liput loppuunmyytyyn Cats-musikaaliin ja päälle tunti aina niin rakasta Popedaa täpötäydeltä Hartwall Areenalta netin välityksellä. Kovassa iskussa oli orkesteri. Ensi kesänä Ratinaan katsomaan.Vahvaa jälkeä tekee kyllä Tampereen Teatteri isojen musikaalien kanssa. Viimeksi tuli nähtyä loistava Les Miserables ja nyt tämä. Catsia en ole koskaan pitänyt kummoisenakaan musikaalina, mutta TT repii siitä kyllä aivan kaiken irti. Ensimmäisen kerran näin Catsin aikoinaan Broadwaylla, eikä kyllä säväyttänyt. Heppoisella kehyskertomuksella yhteen vedetty kokoelma musikaalisia runoja. Tampereella kuitenkin luonnonoikku Risto Korhosen rottahahmo tuo tarinaankin järkeä ja vaikka suomen kieli ei tekstissä soi alkuperäisen tavoin, Jukka Virtasen hieno käännös toimii sekä rytmisesti että muutenkin. Viimeisen päälle toteutettu produktio on ymmärrettävästi kallis ja vanhan rakennuksen yleisökapasiteetti rajallinen, joten lippujen hinnat ovat varsin korkeat. Miljöö kääntyy kuitenkin ehdottomaksi voimavaraksi ja aikamoisen hinnan olisin valmis maksamaan lipusta vaikka maaginen Tero Harjunniemi olisi yksin lavalla, joten rahoille saa kyllä vastinetta. Koko crew tekee mallikasta työtä, heikkoa lenkkiä ei kokonaisuudessa ole (paitsi Mungojerryn mikrofoni ei tainnut kunnolla toimia). Grizabellan roolissa nähtiin tällä kertaa Irina Milan joten varsin upeasti kajahti myös koskettava klassikkokappale Memory näytelmän huippukohtana. Normaalistihan roolia tekee Ritva Jalonen, joka olisi myös ollut hieno nähdä tuossa roolissa Tampereen Teatterin lavalla. Tulkinta toki silloin varmasti erilainen. Tampere, aikamoinen kulttuurikaupunki. Ja mitä Tampereen Teatteriin tulee, paljon kehuttu Ulkomaalainen pitää myös päästä katsomaan. Ainakin. Sekin oli nimittäin eilen loppuunmyyty. |