Vuosikatsaus MMXXI

30.12.2021

Vuosikatsauksen aika. Tällainen on perinteisesti tullut laadittua ja tänä vuonna jaoin sen kahteen osaan. Politiikan tapahtumista tein oman katsauksensa ja nyt muutama sana siitä, mitä muuten tapahtui. Osin itselle, mutta aina näitä joku muukin saa lukea jos kiinnostaa.

Aiempia lukematta tiedän, että nämä ovat perinteisesti olleet aika synkkiä. Touko-kesäkuussa tunnelmat ovat yleensä toiset. Vuoden raskaimpia aikoja on perinteisesti eletty, eikä joulunaika ole vielä ehtinyt ladata akkuja kunnolla – jos koskaan ehtikään. Valmennusaikoina varsinaista joulutaukoa harvoin oli ja näin rehtorina ei oikein joulun aikaankaan kunnolla pääse töistä irti kuin pariksi-kolmeksi päiväksi. Tänä vuonna piti ulkoilla ja piti kerrankin huolehtia itsestä, mutta toisin kävi. Ensin kovat pakkaset ja sitten koko perheen petiin kaatanut oksennustauti. Eipä ole pahemmin lomailtua tullut. Muutaman työjutun jaksoin tänään päivällä hoitaa.

Mietin myös pitkään, mitä tästä vuodesta oikeastaan kertoisin. Päässä kaikki on vielä aikalailla sumuista tai yhtä ja samaa mössöä kun ei asioihin ole saanut tarvittavaa etäisyyttä ja sen myötä perspektiiviä. Toisaalta vuosi on samaan aikaan kuitenkin ollut jonkun mielestä varmaan itselleni osimoilleen merkittävin ja profaanin maailman saavutuksilla mitattuna isoimpia ikinä. Tulin valituksi rehtorin virkaan (samaan jota olen siis jo yli 2 vuotta määräaikaisena hoitanut), Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtajaksi (josta vuosikatsauksen edellisessä osassa), vastaanotin Opetus- ja kulttuuriministeriön ansioristin jne. Vapaa-ajan harrastuksistakin osaksi lankesi kunnian purppuraa. Vaalitkin menivät hyvin.

Aika vähän mistään on kuitenkaan pystynyt nauttimaan. Tiedän, että se on väärin sanoa ääneen ja saattaa triggeröidä jotakuta, jonka asiat eivät ole yhtä hyvin kuin itselläni. Mutta sanon sen silti, koska tämä on oma vuosikatsaukseni ja tapani purkaa vuosi tahroiksi paperille.

Näkisin asiaan seuraavat syyt:

1)     Ei ole tullut pidettyä itsestä huolta fyysisesti. Ihminen on aika kokonaisvaltainen olento ja jos ruumis ei ole kunnossa niin harvoin on sielukaan. Aikaa lenkkeilyyn Pispalanharjun rakkaissa maisemissa olisi kyllä ollut, mutta aika usein on jäänyt lähtemättä. Usein siksi, että haluan olla kotona pikkutyypin kanssa kaiken sen ajan, minkä suinkin voin. Ja sulkien pois tietoisuudesta sen, että luultavasti paremmassa hapessa oleva iskä olisi hänenkin etunsa.

2)     Ei ole tullut pidettyä itsestä huolta henkisesti. Nyt kun olisi aikaa käydä niissä kulttuuri- ja urheilutapahtumissa, mistä valmennusvuosina haaveili, ne on joko koronan vuoksi peruttu, järjestetään ilman yleisöä tai niihin ei ole tullut lähdettyä samalla perusteella kuin kohdassa 1. Olisivat kuitenkin tärkeitä.

3)     Ei ole oikein päässyt arjesta irti. Tähän suurimpana syynä oli korona, jonka takia rehtorit olivat ensin puolitoista vuotta kiinni työpuhelimissaan 24/7 odottamassa soittoa jäljityksestä, jotta tarvittavat toimenpiteet koulun toimesta voidaan aloittaa mahdollisimman heti. Loppuvuodesta tapahtui lähes 180 asteen käännös siinä, millaisia nuo toimet ovat, mutta se ei tehnyt asiasta yhtään helpompaa. Itselleni kävi vielä niin, että olin kiirastorstaina unohtanut työpuhelimen yhden videoviestin nauhoituksen jälkeen äänettömälle ja yksi jäljityspuhelu meni lopulta vastaavalle rehtorille asti. Minut tuntevat tietävät, että vaikka Ville Raatikainen tuskin tapausta edes muistaa, eikä edes ole esimieheni, minulle kyseessä on pahemman luokan painajainen, jonka vuoksi kuljin loppuvuoden puhelin mukana jopa wc:ssä. Toinen syy asiaan on tietenkin sijaisten hankinta, joka on myös aikalailla 24/7 hommaa. Aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi tulee vilkaistua työpuhelinta varsin pelonsekaisin tuntein – sijaisten saaminen oli koko syksyn erittäin haastavaa ja paikoin jopa mahdotonta. Onnistuimme Pispalassa kuitenkin opetuksen päivittäin varsin hyvin organisoimaan, josta kiitos kaikille asiaan myötävaikuttaneille tahoille. Erityisesti tietenkin kaikille meillä sijaisuuksia tehneille huipputyypeille. Henkilökuntaa, huoltajia ja sidosryhmiä olenkin jo Wilman välityksellä kiittänyt.

4)     Negatiivisen energian määrä ympärillä suhteessa positiiviseen. Tähän vaikuttaa moni asia, joita en tässä lähde luetteloimaan ja varmasti osansa on sillä, että kun oma hyvinvointi ei ole parhaalla tasolla, ympärillään näkee enemmän negatiivisia kuin positiivisia asioita – tai ainakin tulkitsee ne niin. Halusin kiittää ihmisiä, joilla on ollut elämääni (tai kenties jonkun toisen elämään) iso vaikutus nimenomaan valon ja positiivisen energian lähteinä kirjoittamalla autotallibändillemme T-Mama & Papasille tekstin Lighthouse in the dark.

Maailmantilanne ei varsinaisesti asiaa auta - itänaapuri pullistelee tavallistakin huolestuttavammin ja herra Trump ei valitettavasti toteuttanut lupaustaan ja kadonnut vaalit hävittyään (kyllä, hävisi) minnekään. Yhdysvaltain kahtiajako on huomattavasti isompi ja vakavampi ilmiö kuin tällä puolen Atlantia helposti ajattelemmekaan.

Niin, bändin kanssa olisi tietysti ollut mukava huomattavasti useammin päästä keikalle, mutta korona. Ehti perua jo tammikuulta seuraavankin keikan. Luo tietysti ympärille koko ajan enemmän tai vähemmän epävarmuutta ja lievää pelkoa, vaikka kolmosrokote ensi viikon alussa odottaakin. Osin pännii myös kaikki muu siihen liittyvä, koronatoimien politisoituminen, niiden reaktiivisuus proaktiivisuuden sijaan, epäselvät komentoketjut, poukkoilevat linjaukset ja pandemian ympärille pesiytyneen keskustelun alhainen taso. Erilaiset näkökohdat ymmärrän, ihmishenkiä vaarantavaa idiotismia en. En sitäkään, miten onnettomilla argumenteilla moni lähtee todistelemaan omaa ylivertaisuuttaan asiantuntijoihin ja auktoriteetteihin verrattuna. Jos tarkoitus on osoittaa, ettei keskustelija ymmärrä prosenttilaskusta, todennäköisyyksistä tai eksponentiaalisesta kasvusta mitään, siinä moni onnistuu erinomaisesti. Samoin totaalisessa lähdekritiikin puutteessa tai siinä, miten tärkeintä on se, ettei kukaan vahingossakaan hyödy vaikkapa rokotteista taloudellisesti, vaikka siinä sivussa kaikki saisivat koronan.

Korostan myös, että erityisesti Tampereella koronatoimia on pääsääntöisesti johdettu erinomaisesti ja kaiken kaikkiaan monet sellaiset linjaukset jotka vahvalla mutulla ovat aluksi, jopa pitkäänkin, tuntuneet vääriltä, ovat kuitenkin osoittautuneet lopulta oikeiksi tai ainakin perustelluiksi. Toivon että lääketieteen asiantuntijoiden ja poliittisten luottamushenkilöiden & viranhaltijoiden yhteistyö sujuu kaikkialla yhtä hyvin. Silloin olemme hyvissä käsissä.

Mitäs muuta on tapahtunut? Pikkujätkä kasvaa ja kehittyy, on edelleen maailman parhaassa päiväkodissa (sijoitus voi olla jaettu, mutta parempaakaan ei voi olla) jonka henkilökunta ansaitsee isoimman mahdollisen kiitoksen siitä, että lapsen voi aamuisin sinne hyvin mielin lähettää ja iltapäivällä hakea sieltä pois pojan, joka ensimmäiseksi ilmoittaa ettei vielä halua lähteä kotiin. Nyt kun sanavarasto on jo aika laaja, kaikki asiat edelleen kiinnostavat ja kaveri tunnistaa omia tunnetilojaan, on hieno voida kommunikoida ja oppia lisää lapsen maailmasta. Siitä on paljon opittavaa. Pidimme pikkujätkän kanssa kesällä 2 viikkoa yhteistä lomaa. Se oli oikein hyvää aikaa.

Sain toukokuussa juontaa yli kahden tunnin Basket & Popcorn – nettilähetyksen jossa oli toinenkin juontaja (loistava Vilma Kesänen) ja toistakymmentä vierasta, joista suurin osa Teamsin välityksellä. Korvanappeja ei ollut, joten juontamisen ohessa piti hoitaa osa ohjaajan hommista, kuka otetaan lähetykseen ja koska. Sen eteen tuli tehtyä aika paljon töitä ja pidin sitä sillä hetkellä aika isona juttuna, mutta vähän siinä kävi kuten monesti, eli eipä se kovin iso juttu tainnut ollakaan. Kun kamerat sammuivat, asiaan ei ole palattu. Ja sen verran mitä ole lähetystä katsonut, niin studiovaloissa ilman maskeerausta oma naama näyttää about samalta kuin joulukinkku kun sen ottaa uunista. Mutta tuli tällainenkin kerran elämässä tehtyä.

YLE:n asiantuntijana toimin säännöllisen epäsäännöllisesti. Pari suoraa lähetystäkin tehtiin ja Urheilustudiossa vierailin. Hieno kokemus. Lisäksi voivat soittaa jos kommentteja kaivataan ja kompetenssia niitä antaa on. Muuten ei koriksen kanssa kummempia, paitsi miellyttävät kutsut BC Nokian Näätäklubille vierailemaan ja kommentoimaan. Konsultti- ja muita keikkahommia tms. teen edelleen mielelläni.

10-vuotishääpäivä oli ja meni. Ulkomaille ei päästy, joten mentiin tietenkin Turkuun. Jotenkin ehkä kuvaavaa vuodelle, jonka aikana ei siis tullut kertaakaan poistuttua kotimaan kamaralta, oli se että omista reissuista paras suuntautui kesällä Valkeakoskelle. Voin suositella Kontio & Parmas -teemareissua muillekin sarjan ystäville, etenkin jos Mokka-Pirtti on taas ensi kesänä auki. Toivottavasti on.

Urheilutapahtumissa tuli sentään jonkin verran käytyä, mieleenpainuvimpina ehkä ensivisiitti Hakametsään pikkutyypin kanssa Ilves-Lukko -ottelussa ja Hakametsän viimeinen Ilves-kotiottelu syntymäpäivänäni. Keikkarintamalla tietysti omanlaisensa kokemus oli Popedan konsertti uudella Nokia Arenalla, mutta noin niin kuin ihan tavallisten keikkojen sarjassa pitää nostaa ykköseksi Edu Kettunen G Livelabissa.

Aika iloinen siitä, että kotikaupungistani kaikki edellämainitut paikat löytyvät.

Kiitos tästäkin vuodesta kaikille mukana kulkeneille ja valoa synkän keski-ikäisen mieheen arkeen joko lähempää tai kauempaa, pidemmän tai lyhyemmän hetken lähettäneille. Olette tärkeitä. Ja kiitos vielä kerran Tammerkosken koulu, Tammerkoski-Klassillinen koulu, Juhannuskylän koulu ja Tammerkosken lukio 1999-2018. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori kiittää ja kuittaa ja aloittaa 1.1.2022 rehtorin virassa Tampereen kaupungissa, Pispalan koulussa.

Sama äijä olen silti edelleenkin. Jos kohta toivottavasti edes vähän positiivisempi.

Tuokoon ensi vuosi taas jotakin sellaista, mitä en tätä kirjoittaessani osaa odottaa, edes kuvitella. Ja mieluiten jotain muuta kuin koronan, jos vielä pyytää saa.

31.12.2023Vuosi 2023 - välimallin vuosi?
18.11.2023Entisen oppilaan puhe Hyhkyn koulun 120-vuotisjuhlassa 18.11.2023
13.11.2023Pitämättä jäänyt puheenvuoro budjettivaltuustossa 13.11.2023
29.06.2023Osapäivänatsi?
20.06.2023Ilon ja onnen päivä? PM Petteri Orpon hallitus 20.6.2023-
01.06.2023Kevätjuhlapuhe 1.6.2023
01.05.2023Avaussanat Tampereen Porvarillisessa Vapussa 1.5.2023
31.12.20222022 - parhaani tein ja se ei riittänyt
05.09.2022Rehtorin puhe Pispalan koulun paluujuhlassa 1.9.2022
09.08.2022Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa

Siirry arkistoon »