FAQ - suoria vastauksia suoriin kysymyksiin

Vaalityön merkeissä ja vähän muutenkin tuolla turuilla (sanonta, ei siis se varsinaissuomalainen tuppukylä) ja toreilla kiertäessä on taas saanut vastailla monenmoisiin kysymyksiin. Niitä on myös tipahdellut sekä sähköisesti että anonyymisti erilaisissa sosiaalisen median päivityksissä. Vastaan nyt tässä kootusti yleisimpiin:

1.Onko sinulla realistiset edellytykset tulla valituksi?

Olin viime vaaleissa yhden äänen päässä siitä, että olisin valtuustokauden aikana noussut varsinaiseksi valtuutetuksi. Äänimääräni oli kaupungin 67. suurin, kun 67 valtuutettua valitaan. Niistä, jotka viimeksi valittiin, aika moni kokenut ääniharava jättää nämä vaalit väliin. Ulkopuolista vaalirahoitusta en saa, mikään puolueen näkyvin ehdokas en ole ja koska olen työelämässä, en voi seistä ihan 24/7 vaalimökin edustalla. Mutta kyllä vahvasti väittäisin olevani varsin varteenotettava kandidaatti. Tuskin muuten olisin tullut esimerkiksi joulukuussa nostetuksi ehdolle kaupunginhallituksen varajäseneksi.

Lisäksi jokainen minulle annettu ääni on myös ääni Kokoomukselle ja Anna-Kaisa Ikosen pormestariudelle. Molemmat ovat Tampereen kannalta parhaita mahdollisia vaihtoehtoja, sen vakuutan.

2. Miksi olet vastannut vaalikoneessa ”osittain samaa mieltä” väitteeseen ”Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pidemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle”?

No miltäs tällä hetkellä näyttää? Kuinka hyvin valtion ja kuntien talous näyttäisivät olevan tasapainossa? Työllisyystilanteen tulee parantua oleellisesti, jotta rakenteellisen epätasapainon korjaantuminen olisi mahdollista. Sosiaalitukien verkkoa tulee tarkoituksenmukaistaa ja esimerkiksi Elina Lepomäen esittämässä perustilimallissa on aineksia siihen. Lisäksi se, että palveluita esimerkiksi digitalisaation myötä toteutetaan uudella tavalla ja kenties jopa kustannustehokkaammin, ei mielestäni ihan vielä merkitse hyvinvointivaltion alasajoa. Nykytilanne on kuitenkin kestämätön ja sen toteaminen ääneen ei ole köyhien kyykyttämistä vaan huolta siitä, että löydämme oikeat keinot säilyttää sinänsä tavoiteltava hyvinvointiyhteiskunnan malli jatkossakin. Samaan aikaan kun populistisesti puhutaan ”hyvinvointivaltion alasajosta” tai ”köyhien kyykyttämisestä”, julkisen sektorin hyvinvointipalveluihin käyttämä summa on koko ajan paisunut merkittävästi.

Samat tahot, jotka äänekkäimmin vastustivat subjektiivisen päivähoidon rajoittamista, ovat nyt äänekkäimmin kritisoimassa ryhmäkokojen kasvua perusopetuksessa. "Kaikille ilmaiseksi kaikkea ja rahoitetaan se yhä uusin veronkorotuksin" - ei ole oma poliittinen linjani. Sori siitä.

3. Miksi olet vastannut vaalikoneessa että ”rahapulassa mieluummin leikkaisit palveluista kuin nostaisit veroja”?

Siksi että olen sitä mieltä. Ensinnäkään en kannata veronkorotuksia. Ongelmamme on se, että vaikeat ajat taloudessa ovat jatkuneet jo pitkään ja osin sen (ja osin mm. maailman muuttumisen) myötä työttömyysluvut ovat korkealla. Tulot, jolla hyvinvointipalveluita rahoitetaan, ovat vähentyneet. Veronkorotukset eivät tutkitusti tuo lisää työpaikkoja eikä ihmisten ostovoiman heikentäminen veroja korottamalla ainakaan ruoki kaivattua kasvua. Veronkorotukset eivät myöskään aina tuo edes lisätuloja. Olen kansantaloustieteen opintojeni ja tähänastisen elämänkokemukseni perusteella vankka Lafferin käyrän kannattaja. Tehokkain ja oikeudenmukaisin verotus perustuu matalaan veroasteeseen ja laajaan veropohjaan. Kaikkea kivaa olisi saada niin, että sen maksaa joku muu. Vaalikentilläkin on lupailtu kaikenlaisia ilmaispalveluja, jotka rahoitetaan sillä että naapurisi veroja korotetaan. Nykyjärjestelmä, jolla muutamilta yhteiskuntaryhmiltä otetaan aina vain enemmän, ei ole tehokkain mahdollinen – saati välttämättä oikeudenmukainen.

Mitä taas tulee palveluista leikkaamiseen, niin mieluummin uudelleenorganisoisin palvelutuotantoa tai tehostaisin palveluverkkoa ennemmin kuin lähtisin suoralta kädeltä väittämään että palvelun laatu on absoluuttisesti verrannollinen siihen käytetyn rahan määrään. Etenkään silloin kun rahaa ei ole.

Vielä on pari viikkoa vaaleihin, joku voi ihan hyvin vielä ehdottaa muuria Tampereen ja Pirkkalan rajalle. Niin että Pirkkala maksaa sen.

4. Miksi rakennusliikkeillä on niin paljon sanavaltaa Tampereen kaupunkikehityksessä?

En nyt kyllä sanoisi aivan näin. Mutta on aivan selvä asia, että Tampereella tarvitaan uutta rakentamista, kaupunki kasvaa ja kymmenet tuhannet uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja. Koska emme elä sosialismissa, rakennusliikkeet ovat niitä, jotka ne rakentavat. Lisäksi markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen myös asuntojen osalta hyödyttää rakennusliikkeiden lisäksi myös niiden ostajia. Tarvitsemme sellaisia asuntoja joissa ihmiset haluavat asua, sinne, jossa he haluavat asua. Sen mukaan kuin se suinkin mahdollista on – aina ei ole ja siksi kaavoituksessa kaupungilla on edelleen monopoliasema. Jos ja kun yhteistyössä noudatetaan lakia, on kuitenkin vain hyvä asia jos kaupungin yhteistyö ja vuorovaikutus rakennusliikkeiden kanssa ovat kunnossa.

5. Miksi Ranta-Tampellaan tulee niin kalliita asuntoja että vain rikkailla on varaa niihin?

Koittakaa nyt herran jestas päättää. Kun tunnelia piti kaikin keinoin vastustaa, puhuttiin Ranta-Tampellasta syrjäisenä alueena jonne kukaan ei halua asumaan. Termi ”rantaslummi” pääsi ihan valtuustokeskusteluun saakka. Useammassakin valtuuston kokouksessa on tuotu esiin huoli siitä että Tampereelle muuttaa vain työttömiä tai muita sellaisia väestöryhmiä, joiden veronmaksukyky on alhainen. Ja nyt onkin ongelma, jos Tampereelle muuttaa rikkaita?

Jos taas Ranta-Tampellaan kohdistuu kaupungin sisäistä muuttoliikettä, se vapauttaa hyviä asuntoja muualta kaupungista sellaisille, joiden ulottuvilla ne eivät aiemmin ole olleet. Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla torjutaan lisäksi eri asuinalueiden sosiaalinen eriarvoistuminen.

6. Miksi tunneli rakennettiin vaikka kansa syksyn 2012 tunnelivaaleissa vastusti sitä?

Miten niin? Äänioikeutettu ja äänestämässä käynyt osa tamperelaisista valitsi 67 valtuutettua, jotka asiaan perehdyttyään ja huolellisesti laaditut selvitykset saatuaan päättivät, että tunneli on kaupungin kokonaisedun mukainen hanke.

”Tunnelivaaleista” puhuminen on sekin aivan vehkeestä. Sen verran kunnallispolitiikkaa tunnen että asioita on päivittäin pöydällä ihan pari muutakin kuin  kahden kilometrin pätkä valtion maantietä. Samoin nyt kun muutaman sadan metrin pätkä Hämeenkatua tuntuu olevan elämää suurempi asia koko kaupungin kehityksessä. Kaupungin kehitys on kokonaisuus ja ihan kaikkeen vallankäyttöön liittyvän vastuun nimissä toivoisin, ettei näissä vaaleissa haettaisi vain niitä pj. Soinin lanseeraamia ”pieniä pistevoittoja” vaan nähtäisiin asiat laajemmin. Dosentti Pertti Timonen kommentoi pari kuukautta sitten Tamperelaisessa osuvasti, että aika usean ehdokkaan vaalitaktiikka on perinteisesti ollut etsiä joku, yleensä sote-palveluihin liittyvä, epäkohta ja ratsastaa sillä valtuustoon. Ylintä päätösvaltaa käyttävä valtuusto saa kuitenkin ratkaistavakseen aika paljon muutakin. Kuka muistaa että kaksissa viime eduskuntavaaleissa suurin puheenaihe ovat olleet EU:n tukipaketit Kreikalle? Olisikohan kannattanut puhua jostain muustakin?

7.Mitä mieltä olen yksityisautoilun hankaloittamisesta Tampereella?

Anteeksi mistä? 190 miljoonaa tunnelin rakentamiseen, yli 70 miljoonaa P-Hämppiin, muutama kymmenen miljoonaa Ratapihankatuun ja mitä luultavimmin varsin pian yli 30 miljoonaa Näsinkallion eritasoliittymään. Yksityinen Kunkun parkki siihen päälle. En kyllä esimerkiksi noita satsauksia, joista jokaista kannatan, ainakaan autoilijoiden kiusaksi tehtyinä. Tai jos tuo on kyykyttämistä niin lupaan istua kyykyssä Keskustorilla koko ratikan rakentamisen ajan vaikka vähän halvemmallakin, esimerkiksi 200 miljoonaa euroa riittäisi kyllä. Tilinumeroni on kaupungilla jo valmiiksi ja sopimus voidaan toteuttaa allianssimallilla niin saadaan muutama miljoona tuosta pois.

Keskustaan pitää päästä kaikilla kulkumuodoilla, mutta kenenkään etu ei ole se että mahdollisimman moni tulee sinne yksityisautolla. Kaupunkitila kuuluu ihmisille. Siksi P-Hämppi ja Kunkun parkki jonne autot voi pysäköidä, jos sellaista haluaa käyttää tai se on jostakin syystä välttämätöntä kuten joskus on – ne isoimmat ihmismassat on kuitenkin tällä kapealla kannaksella kaikin tavoin järkevintä tuoda paikalle toimivan julkisen liikenteen keinoin. Siksi ratikka.

Ja Hämeenkadusta olen jo aiemmin kertonut mielipiteeni täällä.

8. Miten Kokoomus voi puhua näistä vaaleista koulutusvaaleina?

Sivistyspuolue Kokoomus jos joku. Väitän myös itse peruskoulun opettajana asioista jotain ymmärtäväni. Kuntavaaleja siirrettiin, jotta sote- ja maakuntauudistuksen myötä tiedettäisiin tarkemmin, mistä tulevat valtuutetut toimikaudellaan tulevat päättämään. Uudistukset eivät ole valmiita, mutta selvää on että jos sote-palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, koulutus on jatkossa entistäkin selkeämmin kuntien tärkein tehtävä, keskeisin julkinen palvelu jonka järjestämisestä kunta vastaa. Otin tähän asiaan kantaa jo pari viikkoa sitten tässä tekstissä, mutta vaikuttaa silti että tätä vyyhtiä pitää purkaa vähän enemmänkin. Siksi ajattelin kirjoittaa viikon sisällä tästä aiheesta vielä uuden tekstin kotisivuilleni.

9. Kenestä pormestari?

Tästäkin aiheesta ajattelin vielä raapustaa tekstinpätkän kotisivuilleni ennen vaaleja. Katsotaan nyt. Mutta tässä näin lyhyesti tiivistäen: Meillä on jo nyt kykynsä osoittanut, pätevä, yhteistyökykyinen, laajasti verkostoitunut, eteenpäin katsova ja äärimmäisen tyylikkäästi Tamperetta edustava pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Tamperelaisena toivon koko sydämestäni, että hän toimii pormestarina jatkossakin.

10. Ilves vai Tappara?

Hieno ottelusarja käynnissä. Kaupungin täydeltä kiekkohuumaa, täysi Hakametsä ja hienoa kiekkoa joka ottelussa. Urheiluviihdettä parhaimmillaan, mitä parhaimmassa urheilukaupungissa. Parempi voittakoon – ja onhan se Ilves jo kahdesti niin tehnytkin.

 

Kysymyksiä? Laita tulemaan tai poikkea jutulla. Kotisivuille yritän päivittää missä milloinkin pyörin. SiipiWeikoissa keskiviikkoiltana paikalla koko Uusi Kokoomus.

Nähdäänkö siellä?